LIIKKUMISRESEPTI-HANKE 2001 - 2004 Suomessa toteutetun Liikkumisresepti-hankkeen avulla pyrittiin lisäämään lääkäreiden antamaa liikuntaneuvontaa perusterveydenhuollossa. Lääkäreiden antaman liikuntaneuvonnan ajateltiin edistävän etenkin terveydellisiin riskiryhmiin kuuluvien potilaiden liikkumista. Työvälineeksi kehitettiin Liikkumisresepti-lomake, joka ohjasi lääkäreitä hyvään neuvontakäytäntöön ja ammattiryhmien väliseen yhteistyöhön. Hankkeessa koulutettiin lähes 80 lääkäriä opastamaan kollegoitaan reseptin käyttöön. Kouluttajalääkäreiden koulutuksiin osallistui lähes joka viides terveyskeskuslääkäri. Kolmasosa terveyskeskuksista tilasi reseptilomakkeita. Suomen Lääkäriliiton kyselyn perusteella liikuntaneuvonta tai reseptin käyttö ei kuitenkaan lisääntynyt lääkärien keskuudessa vuodesta 2002 vuoteen 2004. Hankkeen arviointi osoittikin, että uuden toimintatavan edistäminen valtakunnallisen hankkeen avulla on hidasta. Sen rinnalle tarvitaan alueellisia hankkeita. Liikkumisreseptin vaikuttavuutta tutkittu Tutkimusten mukaan Liikkumisresepti on toteuttamiskelpoinen ja vaikuttava tapa lisätä liian vähän liikkuvien perusterveydenhuollon potilaiden liikkumista. Suomalaisten tutkimusten tulokset ovat yhteneviä aiheesta laadittujen tuoreimpien kansainvälisten tieteellisten katsausten kanssa. Kansainvälisissä tutkimuksissa reseptin käytön on todettu myös olevan kustannusvaikuttavaa. UKK-instituutissa tutkittiin, lisääkö Liikkumisresepti potilaiden liikkumista ja soveltuuko se lääkärin vastaanotolle. Vuosina 2002 – 2003 tehty tutkimus osoitti Liikkumisreseptin lisäävän liikkumista. Liikkumisreseptin saaneilla potilailla oli hengästymistä aiheuttavaa vapaa-ajan liikkumista enemmän kuin vertailuryhmään kuuluneilla sekä kahden että kuuden kuukauden seurannassa. Lääkäreiltä kului keskimäärin 5 - 10 min reseptin laatimiseen. Reseptin kirjoittaminen osoittautui toteuttamiskelpoiseksi etenkin terveystarkastus- ja seurantakäynneillä. Potilaat suhtautuivat reseptin avulla toteutettuun liikuntaneuvontaan myönteisesti. Tutkimukseen osallistui 24 terveysasemalta 67 lääkäriä, jotka arvottiin koe- tai vertailuryhmään. Koeryhmän lääkärit toteuttivat vastaanotolla tavanomaisen hoidon lisäksi Liikkumisreseptin mukaisen neuvonnan. Vertailuryhmässä toteutui tavanomainen hoito. Potilaiden (n=265) ryhmäjako määräytyi vastaanottavan lääkärin mukaan. Liikkumisen määrää arvioitiin ennen vastaanottokäyntiä sekä kaksi ja kuusi kuukautta sen jälkeen. Reseptin käyttökelpoisuutta selvitettiin haastattelemalla tutkimuksen jälkeen 15 satunnaisesti valittua reseptilääkäriä ja 15 reseptin saanutta potilasta. Liikkumisresepti sopii terveyskeskuksiin ja työterveyshuoltoon Liikkumisreseptin käyttöä tulisi edistää terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Käyttöönoton edistäminen pelkästään valtakunnallisen tason toimenpiteillä on kuitenkin hidasta, kuten hankkeen arviointi on osoittanut. Uusien toimintatapojen levittämistä koskevien kansainvälisten raporttien ja teorioiden mukaan pelkkä tiedon välittäminen koulutuksen avulla ei riitä edistämään uuden toimintatavan käyttöönottoa. Siihen tarvitaan monimuotoisempia toimenpiteitä. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että yhtenä keinona ovat paikalliset hankkeet ja niiden tukeminen. Yksi keskeinen tekijä Liikkumisreseptin käyttöönoton edistämisessä on myös sen saaminen osaksi sähköisen potilaskertomuksen ydintietoja. Tämä on toteutumassa yhteistyössä STM:n työryhmän kanssa. Liikkumisresepti mainitaan STM:n terveyttä edistävässä politiikkaohjelmassa. Kirjoittajat Minna Aittasalo, tutkija, UKK-instituutti Katriina Kukkonen-Harjula, vanhempi tutkija, UKK-instituutti
Liikuttiko resepti? – Liikkumisreseptihankkeen arviointi julkistettu Liikkumisreseptihanke käynnistyi vuonna 2001 kuuden tahon (Jyväskylän yliopisto, KKI-ohjelma, Lääkäriliitto, Reumaliitto, Sydänliitto ja UKK-instituutti) yhteistyöhankkeena. Päämääränä oli lisätä vähän liikkuvien perusterveydenhuollon asiakkaiden fyysistä aktiivisuutta. Päämäärän saavuttamiseksi pyrittiin lisäämään lääkärien liikuntaneuvontaa, jäsentämään liikuntaneuvontaprosessia Liikkumisreseptin avulla sekä edistämään terveydenhuollon ja liikuntaa järjestävien tahojen yhteistyötä. Arviointiraportissa selvitetään yksityiskohtaisesti, millaisia tuloksia hankkeessa saavutettiin, mitä sen aikana tehtiin ja saivatko lääkärit käyttökelpoisen työkalun vastanotolla tapahtuvaan liikuntaneuvontaan. Raportissa esitetään myös kehittämisehdotuksia liikuntaneuvonnan kehittämistyölle. Seuraavassa on poimintoja raportissa esitetyistä tuloksista. Liikkumisresepti kiinnostaa lääkäreitä Lääkärit olivat kiinnostuneita Liikkumisreseptistä. Lääkäriliitosta tilattiin vuosien 2002–2004 aikana yhteensä 3048 reseptivihkosta (á 20 reseptiä). Terveyskeskuksiin tilattiin reseptejä selvästi eniten, mutta tilaajatahojen lukumäärässä työterveyshuollot ovat terveyskeskuksia (96 vs. 72) lähellä. Koulutuksiin osallistuttiin ahkerasti Liikkumisreseptin käytön 45 minuutin tai puolentoista tunnin koulutukseen osallistuneita lääkäreitä oli vuoden 2004 loppuun mennessä 898. Näistä 629 lääkäriä toimi terveyskeskuksissa, 129 työterveyshuollossa, 83 erikoissairaanhoidossa ja muissa tehtävissä 57 lääkäriä (esim. kuntoutuslaitokset ja tutkimuslaitokset). Lääkäreiden päätoimen mukaan tarkasteltuna 19 prosenttia terveyskeskuslääkäreistä on osallistunut koulutukseen. Vastaavasti työterveyslääkäreistä on koulutuksen käynyt 16 prosenttia. Väestöltä tuki Liikkumisreseptin käytölle Väestön hyväksyntää lääkärien mahdollisuudelle antaa kirjallisia liikkumisohjeita lääkemääräyksen sijasta tai lisäksi selvitettiin Kansanterveyslaitoksen FINRISKI -tutkimuksen yhteydessä keväällä 2002 (Ståhl ym. 2004). Kolme neljästä vastaajasta oli sitä mieltä, että lääkärillä tulisi olla mahdollisuus kirjoittaa Liikkumisresepti lääkemääräyksen sijasta tai sen lisäksi. Eri mieltä oli ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista. Liikkumisresepti toimiva työkalu – käyttö vähäistä Käyttökyselyyn vastanneista lääkäreistä (N=86) kaksi kolmesta piti Liikkumisreseptiä käyttökelpoisena liikuntaneuvonnan työkaluna. Käytön etuina pidettiin reseptin konkreettisuutta, suullisen neuvonnan tehostumista sekä ohjauksen ja asioiden esille ottamisen helpottumista. Lisäksi se nähtiin lisäapuna motivoitaessa asiakkaita liikkumaan. Käytön suurimpana esteenä pidettiin ajan puutetta. Myös rutiininpuute ja perehtymättömyys asiaan vaikeuttivat reseptin käyttöä. Kyselyyn vastanneista lääkäreistä 23 prosenttia laati Liikkumisreseptejä vähintään kerran kuukaudessa. Selvä enemmistö (74%) lääkäreistä käytti Liikkumisresepti-asiaan 5-10 minuuttia, 16 prosenttia 10-20 minuuttia. Stakesin terveyskeskuksiin (N=237) toteuttaman ylilääkärikyselyn tulosten mukaan 28 prosentissa terveyskeskuksista käytetään Liikkumisreseptiä suunnitelmallisesti. Yleisimmin se on käytössä väestöpohjaltaan suuremmissa ja väestövastuuta toteuttavissa terveyskeskuksissa. Lääkäriliiton lääkärikyselyjen (2002 ja 2004) mukaan lääkärit kysyivät potilaiden liikkumistottumuksista vuonna 2004 hieman yleisemmin kuin vuonna 2002, mutta vastaavasti kirjallisten liikkumisohjeita annetaan hieman harvemmin. Liikuntaneuvontakäytäntöjen juurruttamiseksi tarvitaan pitkäjänteistä työtä Raportin mukaan Liikkumisreseptiä ja siihen liittyvää liikuntaneuvontamallia voidaan perustellusti suositella liikuntaneuvonnan työkaluksi avoterveydenhuoltoon. Lääkärien toteuttama liikuntaneuvonta lisää neuvonnan kattavuutta ja vahvistaa muiden ammattiryhmien viestiä. Liikuntaneuvonnan lisääminen edellyttää kuitenkin muutoksia lääkärien työ- ja toimintakulttuurissa. Muutokset eivät tapahdu nopeasti. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Liikuntaneuvonnan palveluketjuun saumattomuuteen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Kuntakohtaisten liikuntaneuvonnan palvelulinjojen rakentaminen on tärkeätä. Lääkäreillä on oltava tieto, mihin asiakas tulee ohjata jos hän haluaa ohjattuun liikuntatoimintaan tai lisäohjeita liikkumisen aloittamisesta. Liikuntaneuvonta on yhteistyötä. Kertaluonteinen neuvonta ei todennäköisesti kanna kovin pitkälle. Liikuntakäyttäytymisen muutos on hidas prosessi, jossa tarvitaan jokaisen ammattiryhmän panosta, niin lääkärin, hoitajan, fysioterapeutin kuin liikunnanohjaajankin. Arviointiraporttia voi tilata Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöstä (puh. 014-260 1572) ja se on luettavissa myös hankkeen Internet-sivuilla: Liikkumisreseptihankkeen arviointiraportti Timo Ståhl Erikoistutkija Timo.Stahl@stakes.fi Puh. 050-328 6911     Tiedotustilaisuus 17.5.2005 klo 12 Restaurant Bank -ravintolassa Liikkumisreseptillä on aktivoitu suomalaisia terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvia jo kolmen vuoden ajan. Yhteistyöhankkeen kokemukset ovat rohkaisevia. Hankkeesta on juuri valmistunut arviointiraportti Kutsumme toimittajat tiedotustilaisuuteen 17.5.2005 klo 12 Restaurant Bank -ravintolan tiloihin, Unioninkatu 20. Tilaisuudessa hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Tita Ström Suomen Reumaliitosta kertoo saaduista kokemuksista, hankkeen projektipäällikkö Timo Ståhl esittelee tulokset ja liikkumisreseptiä käyttänyt lääkäri ja potilas kertovat, miten resepti liikuttaa. Lisätietoja: terveyspäällikkö Tita Ström, Suomen Reumaliitto ry. 0400 483 442   Liikkumisreseptin käyttöselvitys Liikkumisresepti-info (Power point-esitys) Lääkärien toteuttaman liikuntaneuvonnan yleisyys ja tarve Ståhl, Borodulin, Kujala, Jousilahti. Julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 40 / 2004 vsk 59